torstai 23. toukokuuta 2013
Sankarin standardit
Osa varusmiespalvelukseen hakevista toivoo varmasti koko sydämensä pohjasta saavansa lepsun tai vähintäänkin rennon esimiehen, jonka seurassa hommat kyllä hoituvat, mutta ne suoritetaan ehdottomasti vähimmällä mahdollisella vaivannäöllä ja vakavuudella. Suomeksi sanottuna mennään siis koko porukan voimin siitä, mistä aita on matalin.
Minä en kuitenkaan halua sellaista esimiestä/-naista, vaan minä tahdon jonkun, jota voin todella katsoa rehellisesti ylöspäin. Haluan, että minua johtava ihminen on ehdottoman reilu, mutta samalla myös vaativa. Tahdon, että minusta revittään mahdollisuuksien mukaan irti vähintäänkin se 110% jokaisessa harjoituksessa, jotta voisin myöhemmin olla oikeasti varma siitä, että annoin kaikkeni. En arvosta usein saatuja tyhjiä kehuja tai päänsilityksiä, koska olen kuitenkin pohjimmiltani sellainen ihminen, joka oikeasti haluaa ansaita saamansa kiitokset, koska vasta silloin voin todella nauttia niistä itsekin. Älkääkä kuitenkaan käsittäkö väärin. En suinkaan tahdo tällaista vahvaa ihmistä yläpuolelleni vain siksi, että kaipaisin jatkuvasti jotakuta sanomaan minulle mitä pitäisi seuraavaksi tehdä, koska en itse uusavuttomuuttani/laiskuuttani kykene toimimaan tehokkaasti omia aikojani. Haluan vahvan persoonan lähelleni suurimmaksi osin siksi että tiedän tuntevani oloni kaikista mukavimmaksi heidän seurassaan. Uskon näet vahvasti aikaisempien kokemusteni perusteella, että sellaisen luonnon omaavat ihmiset vaativat myös itseltään paljon, eivätkä näin ollen arvoi alaisiltaan saamia työtuloksia hutiloiden, vaan katsovat ne tarkkaan läpi ja antavat sitten asianmukaisen palautteen tuotoksesta. En toki tiedä teistä arvon lukijani - mutta itse ainakin arvostan kovasti sitä, jos joku näkee vaivaa oman työpanokseni arviointiin vähintäänkin yhtä paljon kuin itse olen nähnyt sen aikaansaamiseen. Lisäksi on kai vähän turhankin itsestäänselvää mainita, että yksi lisäsyy sille, miksi tahtoisin viettää enemmän aikaa tällaisen vahvojen persoonallisuuksien kanssa on se, että haluaisin myös itse oppia olemaan edes jossain määrin samankaltainen ihminen; yhtä määrätietoinen ja reilu, olosuhteista riippumatta.
Kai perimmäinen syy sille, miksi edellä kuvatut ns. voimakkaat luonteenpiirteet ylipäätään vetävät minua niin rajusti puoleensa piilee siinä, että minulla on kerran ollut tähänastisen elämäni aikana ilo tuntea juuri tällainen todella vahva ihminen. Kaiken vaikuttavuutensa lisäksi tämä kyseinen naishenkilö osoittautui myös luonteeltaan yhdeksi sydämellisimmistä ja humoristisimmista ihmisistä, joita olen koskaan tavannut. Hän oli minun todellinen esikuvani, joka kuitenkin joutui valitettavasti poistumaan tästä maailmasta aivan liian varhain vaikean sairauden johdosta. En halua etsiä ketään korvaamaan tämän jo edesmenneen ihmisen paikkaa elämässäni - EN TODELLAKAAN - mutta olisi silti mahtavaa, jos intistä tai joltain muulta elämänalueeltani löytyisi vielä joskus uudestaan sellainen henkilö, jota arvostaisin ehkä jollain toisella tapaa ja jolta voisin oppia lisää jo valmiiksi arvostamistani asioista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti